Kill Phil

    • srz
      srz
      Bronze
      Joined: 22.04.2007 Posts: 2,446
      Pokerikirjat voi jakaa kahteen luokkaan. Toiset kirjat pyrkivät enimmäkseen antamaan lukijoilleen +EV neuvoja, toiset taas selittämään tuollaisten neuvojen takana piileviä käsitteitä. Professional No Limit Hold'em oli jälkimmäisen ryhmän kirja; Blair Rodmanin ja Lee Nelsonin Kill Phil - the fast track to success in no-limit hold'em poker tournaments (2005) taas luottaa pääasiassa suoraviivaiseen strategian hahmotteluun.

      Kill Philin tekijöiden tarkoituksena on ollut luoda helposti opittava strategia, jota käyttämällä melko kokematon pelaaja pystyy haastamaan maailman parhaat suurissa liveturnauksissa. Ajatus tuollaisesta strategiasta ei ole uusi. David Sklansky julkaisi 2002 kirjassaan Tournament Poker for Advanced Players hyvin yksinkertaisen "all-in tai kippi" -strategian. Rodmanin ja Nelsonin ansio on, että he ovat muuttaneet puskustratgian vakavasti otettavaksi pelitavaksi.

      Kirjan puskustrategian ydin vie sen alkupuolelta noin 30 sivua. Pelistrategian vaatima ajatusprosessi on helppo, mutta sen täsmällinen noudattaminen vaatii jonkin verran puhdasta ulkoa opettelua. Ennen jokaista pelipäätöstä Kill Phil -pelaaja selvittää kolme asiaa. Ensin hän katsoo, mihin käsiluokkaan jaetut piilokortit kuuluvat. Kirjan käyttämä luokittelu on yksinkertainen ja jakaa pelikelpoiset aloituskädet 10 eri ryhmään. Esimerkiksi ryhmässä 1 ovat AA ja KK, ja ryhmässä 10 suittarit kahdella reiällä väleiltä Q9s-63s ja K9s-K7s, sekä lisäksi Q8s, KT, QT, JT, K9 ja QJ. Seuraavaksi lasketaan, kuinka monta kierrosta on vielä varaa maksaa blindeja. Tuo luku määrää taulukon, josta sitten löytyy kirjan suosittama peliliike - preflop all-in tai kippi. Taulukko ottaa huomioon käden luokan, position ja mahdollisen edeltävän preflop-korottajan position ja limppaajat.

      Yksinkertaista, mutta toimiiko se? Yksi strategian ongelmista on, että isolla stäkillä pelattaessa ei puskukäsiä saada riittävän usein. Turnauksen alkuvaiheissa puhdas Kill Phil -pelaaja pelaa vain ryhmän 1 kädet, ja nekin läpinäkyvästi. Toinen mahdollinen ongelma Kill Phil -pelaajalle on odotettua löysemmät maksut. Kirja sisältää ehdotuksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi, mutta niiden myötä strategia menettää alkuperäistä viehätystään: yksinkertainen, selväpiirteinen päätösmetodi alkaa muistuttaa tuttua ja hankalaa pokeripäätöksentekoa.

      Edistyneempi Kill Phil -strategisti ottaa huomioon mm. vastustajien stäkkien koot ja heidän pelityylinsä ja mielentilansa. Lisäksi kirja sisältää ehdotuksia puskustrategian ulottamisesta postflop-päätöksentekoon, preflop ansoja, limppaamisohjeita ja limppaajien rankaisemista jne., ja jotakin jopa telleistä. Tämä osa kirjaa on ylimalkainen eivätkä ohjeet yllätä kokeneempaa pelaajaa. Moni lukijoista on luultavasti kiinnostunut vain alkupuolen täsmällisestä strategiasta. Kirjan loppupuolelta löytyy vielä turnauskertomus Kill Phil -pelaajan näkökulmasta.

      Kirja loppuu mielenkiintoiseen itsearvioon. Tekijät kertovat pitävänsä no limit hold'emia upeana käteispelinä, joka ei heidän mielestään toimi ihanteellisesti turnauspelinä. Ongelma on juuri kirjan esittelemä: all-in lyönnin mahdollisuus latistaa helposti turnaukset silkaksi arvonnaksi kun blindit ovat korkeat. Se ei ole mukavaa kokeneelle pelaajalle, eikä myöskään parasta mahdollista pokeria televisioitavaksi. Vahingoittaako Kill Phil hold'emia? Tekijöiden mukaan vain no limit turnaus hold'emia. He näkevät turnaushold'emin tulevaisuuden sen pot limit -versiossa ja yhtyvät mm. Daniel Negreanun mielipiteeseen, että pot limit hold'em on peli parhaille pokerikyvyille.

      Suosittelen kirjaa kaikille turnauspelistä kiinnostuneille. Kirjan "joko-tai" -ajatusmalli on hyvä ymmärtää, ja se on sellaisenaan käytettävissä ainakin kun stäkki ei ole suuri. Lisäksi kirjan lukeminen auttaa pelaamaan Kill Phil -pelaajia vastaan. Sitäpaitsi kaikki turnauspelaajat tuntevat tämän kirjan; kukapa ei haluaisi tietää, mistä puhutaan?
  • 2 replies