Oodi sankarille

    • HuhtalaJ
      HuhtalaJ
      Bronze
      Joined: 19.04.2010 Posts: 7,166
      Suomenkielisen pokerikoulumme koordinaattori Kyyberi on täyttä terästä. Mies, joka ei nauloja pelkää. Mies, jota eivät ravut pure. Mies, joka vie sorsienkin pullat. Sellainen on Kyyberi.

      Allekirjoittanut otti 1.5.2013 totaalisen selkäsaunan Kyyberiltä. Voin sanoa, ettei meikäläisellä ollut ottelussa pienintäkään saumaa voittaa, niin ankaraa oli meno. Kyyberin varioiva pelityyli ja tulenkatkuinen aggressiivisuus selättäisivät kyllä varmasti kovemmankin harjan, joten hävetä ei tarvitse. Vastustaja hallitsi kaikki kolme pelimuotoa (PLO, NLHE & 7Stud) niin suvereenisti, että nyt lähinnä pyörryttää. Takkini on tyhjä.

      En kuitenkaan aio jäädä tuleen makaamaan. Tähtään pohjalta taivaisiin ja silmissä siintää jo tie tähteyteen. Aion nimittäin ryhtyä ammentamaan Kyyberin oppeja tämän valmennuksissa perjantaisin - kuinka voisin epäonnistua, jos opettajani on paras mahdollinen? Kyyberihän ei ole ainoastaan uskomaton pokerin pelaaja, vaan myös tunnetusti käsittämättömän taitava ja erinomaisiin tuloksiin päässyt valmentaja. Hän saa iskostettua ajatusprosessejaan oppilailleen ja saa nämä ymmärtämään pelin pienimpienkin nyanssien päälle. Odotan perjantaita innolla.

      Entä miltä näyttää Kyyberin tulevaisuus? Vielähän hän ei pelaa high stakeseja, mutta väitän vakaasti, ettei tie edes nosebleedeihin tule olemaan enää kovin pitkä. Tuskin olen väärässä, jos arvaan Viktor "Isildur1" Blomin saavan Kyyberistä uuden ja vertaisensa haastajan viimeistään ensi vuonna netin suurimpien panosten käteispöytiin. Seuraan innolla idolini edesottamuksia ja etenemistä.

      Kiitos Kyyberille, että sain otella häntä vastaan vappuna. Tottakai näin järisyttävän tappion jälkeen on aika surkea fiilis, mutta toisaalta sain aivan upean kokemuksen, jota varmasti muistelen vielä keinutuolissa laskevan auringon säteiden lämmittäessä rypistyneitä poskiani vanhoilla päivilläni.
  • 1 reply
    • HuhtalaJ
      HuhtalaJ
      Bronze
      Joined: 19.04.2010 Posts: 7,166
      Vielä tuota ottelua hetken päässä vatvottuani ymmärrän jo paremmin, miksi Kyyberi oli niin ylivoimainen. Ehkä tärkein syy (jonka itse ymmärrän) on se, että Kyyberillä on käsittämätön kyky päästä vastustajansa pään sisään ja olla siten koko ajan askelen edellä. Itse kuljen vasta sillä ensimmäisellä levelillä. Lisäksi Kyyberi hallitsee voimakkaan aggressionsa kuin kirurgi veitsensä ja toisaalta tietää milloin on se oikea paikka pelata passiivisesti. Tähän verrattuna oma pelini on räiskimistä silmät kiinni ilman tietoa omien ratkaisujeni syistä.

      Yksi syy omaan huonouteeni on varmaankin syvemmällä kuin aluksi luulisi. Itselleni varsinainen elämän moka ja uhka ovat heikot jäät ja uskon sen heijastelevan myös peliini psykologisella tasolla.

      Lapsena meillä oli kavereiden kanssa tapana laskea talvella pitkää ja jyrkkää mäkeä järven rannassa aivan kodin lähellä. Kun en ollut vielä edes kouluiässä, laskin rattikelkalla hurjaa vauhtia kevään pehmentämälle jäälle. Sepä ei enää kestänytkään, vaan petti altani ja liu'uin suoraan jään alle. Onneksi erään kaverini isoveli oli kärppänä paikalla ja nosti minut jäistä ylös.

      Toisen kerran kauhun hetkiä koettiin, kun ala-asteella matkalla koulusta kotiin piti mennä rantaan leikkimään, taas keväällä. Aurinko oli jo sulattanut lumen jään pinnalta ja jääkin jo halkeili pieniksi lautoiksi veteen ajelehtimaan. Menimme laiturille ja huomasimme, että jäähän on jäänyt puiden lehtiä ja näitähän piti sitten toki mennä pelastamaan. Saimme pelastettua yhdestä kohdasta kaikki paitsi yhden, johon emme laiturilta ylettäneet. Sankarillisena poikana hyppäsin jäälle lehden poimiakseni. Samalla allani oleva jää irtosi lautaksi ja lähti erkanemaan laiturista ja kurottaessani se petti kokonaan altani ja molskahdin veteen. Räpiköin kauhuissani kylmässä vedessä, mutta kaverini sai autettua minut ylös.

      Kuinka tämä kaikki liittyy pokeriin? No, kun huomaan vastustajani olevan itseäni parempi, se on kuin putoaisi jään läpi hyytävän kylmään veteen sen kastellessa paksut talvivaatteet lyijyn raskaiksi. Olo on avuton kuin pienellä porsaalla joulupöydässä. Hengitys salpautuu ja selviytyminen kuiville vesille vaatii joskus useamman päivän lepotauon. Tauon jälkeenkin sitä palaa pöytiin kumman pelokkaana ja varovaisena. Ei liene yllätys, että Kyyberiä vastaan pelatussa ottelussa alkoi palella jo melko varhaisessa vaiheessa.